Karjala-tietokanta ja Katiha

Tältä sivulta löydät tietoja Karjala-tietokannan monipuolisesta lähdeaineistosta sekä tietokannan tallennustyön vaiheista. Sivulla kerrotaan myös tietokannan luovuttamisesta Kansallisarkistolle.

Mitä Karjala-tietokanta sisältää?

Karjala-tietokannasta löydät luovutetun alueen kirkonarkistotietoja 1600-luvulta 1900-luvulle. Tietokannasta puuttuvat tiedot on esitetty Karjala-tietokannasta puuttuvat aineistot -sivulla.

Tässä käyttöliittymässä voit tutkia tietokantaan tallennettuja 100 vuotta vanhempia henkilötietoja. Kuolleiden osalta tiedot ovat vähintään 50 vuotta vanhoja mutta usein sitä vanhempiakin, koska luovutetun alueen seurakunnat lakkautettiin 1940-luvun lopussa.

Lainsäädäntö ei mahdollista käyttörajoitettujen tietojen välittämistä verkon yli. Näin ollen voit tutkia tietokannan käyttörajoitettuja eli 100 vuotta nuorempia tietoja ns. Katiha Windows -käyttöliittymän avulla kaikissa Kansallisarkiston toimipaikoissa. Käyttörajoitettujen tietojen tutkiminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Voit tehdä sen asioinnin aluksi valitsemasi toimipaikan tutkijasalissa.

Huoltokatkot

Palvelun säännöllinen huoltokatko on joka kuukauden ensimmäisenä torstaina klo 9–12. Mahdollisista ylimääräisistä huoltokatkoista tiedotetaan Kansallisarkiston viestintäkanavissa vähintään viikkoa ennen katkon ajankohtaa.

Karjala-tietokannan vaiheet 1980-luvulta nykypäivään

Luovutetun Karjalan väestörekisterien tallennustyö alkoi vuonna 1989 kolmen tallentajan voimin, minkä mahdollisti Mikkelin maakunta-arkiston johtaja Raimo Viikin jo 1980-luvun alkupuolella esittämät suunnitelmat Karjala-tietokannasta ja yhteistyökumppaneiden halukkuus testata ideaa. Avuksi saatiin Jyväskylän yliopiston historian laitoksen kokeilut ruotsalaisen Demografiska Databasenin järjestelmän soveltamisesta Suomeen. Saadut tulokset olivat niin lupaavia, että työn tueksi päätettiin perustaa Karjala-tietokantasäätiö.

Niinpä elokuussa 1989 Karjala-tietokantasäätiön säädekirjan allekirjoittivat 18 eri yhteisön edustajat. Näin jälkeen päin voidaan todeta, että jo useita vuosikymmeniä sitten ymmärrettiin, että tietokantamuotoinen data antaisi täysin uusia mahdollisuuksia tutkimukselle ja mahdollistaisi nopeasti kehittyvien metodologioiden hyödyntämisen.

Lähdeaineiston monimuotoisuus

Karjala-tietokannan lähdeaineistoon sisältyviä luovutetun alueen 1700–1950 ajanjakson kirkonkirjatietoja on vuosien saatossa säilytetty monessa eri muodossa ja erilaisilla tallenteilla.

Tietokantahankkeen alussa tiedot poimittiin alkuperäisistä kirkonkirjoista, mutta jo pian 1990-luvulla siirryttiin mikrofilmikorttien käyttöön. Lähdeaineistona on ollut myös paperilistoja. Esimerkiksi vuosituhannen jälkeen tietokantahanke sai käyttöönsä tiettyjen ortodoksiseurakuntien kirkonkirjatiedot CD-ROM-levyillä, josta tiedot tulostettiin ensin papereille ja vasta sitten tallennettiin tietokantaan.

Kansallisarkiston ylläpitämä digitaaliarkisto muodosti tallennustyön pääasiallisen tietolähteen 2010-luvulla. Lähdemateriaalina on käytetty myös kirkonkirjasivuista digikameralla itse kuvattua aineistoa.

Tietokannan tallennusurakan eteneminen

Kirkonkirjatietojen tallennusohjelman suunnittelu- ja ohjelmointivaiheissa oman hankaluutensa työhön toi se, että kirkonkirjojen tietosisältö on lisääntynyt ajan kuluessa. Myös tietojen esittämistavoissa on ilmennyt erilaisuutta, toisinaan on käytetty lyhenteitä muun muassa nimistä ja ammateista. Kirkonkirjoista löytyy erilaisia koodejakin esimerkiksi luku- ja kirjoitustaidosta sekä kristinopin taitomerkinnöistä. Lähdeuskollisuuteen nojaten tiedot päätettiin tallentaa tietokantaan sillä kielellä kuin ne ovat lähteessä, poikkeuksena kuitenkin ortodoksiset venäjänkieliset kirkonkirjat, jotka päätettiin tallennuksen yhteydessä suomentaa.

Tallennustyössä tärkeimmiksi ominaisuuksiksi ovat osoittautuneet kyky hahmottaa ja lukea vanhoja käsialoja sekä osata vanhaa ruotsia tai venäjää. Myös tallennussovelluksen käytön osaaminen ja lähdeaineiston tunteminen ovat olleet avainasemassa, jotta kirkonkirjojen erilaiset rakenteet, sisällöt ja niissä esiintyvät merkinnät on pystytty tulkitsemaan ja tallentamaan lähteenmukaisina.

Kirkonkirjatietoja on tallentanut Karjala-tietokantaan yhteensä yli 600 eri henkilöä 30 vuoden aikana. Tallentajien lukumäärän huippuvuodet olivat 2005–2010, jolloin tallennustyössä oli vuosittain yli 30 henkilöä. Tuolloin tallennettujen tietueiden lukumäärä oli vuosittain noin 700 000 tietuetta. Kaiken kaikkiaan tietokantaan on tallennettu yhteensä jo yli 11 miljoonaa tietuetta, mutta vain 100 vuotta vanhemmat tiedot ovat haettavissa Karjala-tietokannan hakuohjelman kautta internetissä. Tietojen julkisuutta rajoittavat sekä kansalliset että kansainväliset tietosuojasäädökset.

Tietokannan käyttöliittymän kehitys

Tietokannan hakuohjelman nimeksi vakiintui Katiha jo vuonna 2004, jolloin tallennetulle aineistolle kehitettiin ensimmäinen varsinainen käyttöliittymä. Kyseessä oli Windows-pohjainen sovellus, joka toimiakseen vaati sekä sovelluksen että tietokanta-aineiston asentamisen tietokoneen kiintolevylle.

Vuonna 2008 ohjelmoitiin ensimmäinen Katihan verkkoversio. Karjala-tietokannan käyttöliittymän verkkoversio helpotti suuresti ohjelman päivitysten toteuttamista, sillä enää uutta ohjelma- tai tietokantapäivitystä ei tarvinnut asentaa jokaiselle tietokoneelle erikseen.

Internetissä toimiva Katiha-käyttöliittymä uudistettiin vuonna 2013. Tämä Katiha2:ksi kutsuttu sovellus saikin sukututkijoilta hyvää palautetta selkeydestään ja helppokäyttöisyydestään, sillä se muistutti Katihan Windows-versiota. Arkiston asiakkaiden oli helppo jatkaa sukututkimustaan kotona Katiha2:n avulla, sillä käyttöliittymä oli lähes samanlainen kuin tutkijasalin tietokoneilla oleva Katiha-ohjelma.

Katiha2 sai rinnalleen pian toisen verkkosovelluksen, kun vuonna 2014 Mikkelin ammattikorkeakoulun toimesta kehitettiin uusi Katiha.mamk-käyttöliittymä. Kevään 2018 aikana version nimeksi muutettiin Katiha.xamk ja samalla versioon lisättiin tutkijoiden toivomia Katiha2:n ominaisuuksia.

Karjala-tietokannan luovuttaminen Kansallisarkistolle

Karjala-tietokantasäätiön hallinnoimana tietokantaa rakennettiin pitkäjänteisesti työvoimahallinnon, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä useiden karjalaisjärjestöjen rahoittamissa projekteissa ja hankkeissa. Loppuvaiheessa tietokannan tallennus- ja kehitystyö päätyi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun hallinnoitavaksi 1.1.2017 alkaen kolmeksi vuodeksi. Tietokantahankkeen päättyessä vuoden 2019 lopulla Karjala-tietokantasäätiö luovutti tietokannan aiemmin tehdyn suunnitelman mukaisesti Kansallisarkiston ylläpidettäväksi. Samalla Karjala-tietokantasäätiö päätti suunnitellusti lopettaa toimintansa. Tallennustyötä kuitenkin jatketaan vielä tämän jälkeenkin, sillä hankkeen työntekijät hakivat ja saivat tallennustyölleen jatkorahoitusta. Kansallisarkiston uudistama ja päivittämä Katiha-käyttöliittymä julkaistiin yleiseen käyttöön huhtikuussa 2022. Jatkossa Kansallisarkisto säilyttää ja julkaisee tietokannan julkisen datan, mutta ei päivitä tietokannan tietoja tai korjaa sen virheitä säännöllisesti.

Käsin kirjoitettujen tekstien tallentaminen Karjala-tietokantaan on vaatinut paljon käsityötä ja inhimillistä asiantuntemusta ja on siten ollut aikaa vievää ja kallista. Dokumenttien muuttaminen toiseen muotoon on ollut myös tulkintaprosessi, jolloin tulkitsija on väistämättä vaikuttanut lopputulokseen jokaisessa vaiheessa. Siksi Karjala-tietokantaa käytettäessä on hyödyllistä ja kannatettavaa lukea myös alkuperäisiä dokumentteja, joita löytyy esimerkiksi Kansallisarkiston digitaalisista palveluista.

On kuitenkin muistettava, että seurakuntien rekisterit ovat vain yksi osa luovutetun Karjalan alueen säilyneistä dokumenteista. Lisäaineistoa löytyy esimerkiksi yksityisarkistoista sekä erilaisten yhdistysten arkistoista.

Kokonaisuudessaan Karjala-tietokanta on tärkeä ja mittava tutkimustietokanta, jonka olemassaolosta saamme kiittää sekä Karjala-tietokantasäätiön pitkäjänteistä työtä että lukemattomia tallennustyöhön osallistuneita. Eräs osoitus tietokannan merkittävyydestä on sen korkea käyttöaste: vuoden 2019 aikana sivustolla vierailtiin yhteensä yli 180 000 kertaa ja yksittäisiä sivukatseluita kertyi yli 2 600 000 kappaletta. Mikäli käyttäjämäärät pysyvät samoissa lukemissa, Karjala-tietokanta tulee olemaan Kansallisarkiston käytetyin tutkimustietokanta.

Kirjoittaja

Satu Soivanen, projektiasiantuntija, Mikkeli,
päivittänyt Jan-Erik Engren, tutkija, Kansallisarkisto

Lähteet

Käyttöliittymän pääkuva: Maisema Laatokalta Sortavalan maalaiskunnasta vuonna 1938. Museoviraston historian kuvakokoelma, Pietisen kokoelma (HK19670603:32651), CC BY 4.0.